"Perinteiset"

Tiukka opiskeluaikataulu on haitannut kirjoitteluani, mutta nyt on pakko irtaantua hetkeksi kirjoista, sillä eilinen Satuhäät (ihana jakso!!!) herätti minussa ajatuksia!

Perinteet! Ovatko ne onni vai kirous?

Olen aina ajatellut, että sitten kun pääsen varsinaiseen suunnittelutyöhön en halua muuttua "häähirviöksi" mutta eilisen jakson jälkeen aloin ajatella, että tietynlainen jääräpäisyys on kyllä hyve morsiammelle! Kauhulla mietin miten omalla kohdallani olisi käynyt jos joku olisi kertonut minulle, mitä buffetpöytään pitää laittaa.. Varmaan olisi savu noussut korvista, mutten tiedä olisinko uskaltanut suutani avata.

Häihin liittyy paljon perinteitä, joita odotetaan tapahtuvan.. alkaen kutsulistasta, mistä kohtaa on kohteliasta vähentää sukulaisia ja lisätä kavereita (on meinaan hankalaa kun molemmat olemme eroperheistä, tätä sukua on ihan vietävästi, sekä verisitein että ilman), ruokailu, hääleikit, puheet ja meidän kohdallamme esimerkiksi kirkkovihkiminen. Itse emme kirkkoon kuulu, mutta poikaystäväni suku on varsin uskonnollista.

Olisi ihanaa vain todeta, että "Teen niinkuin itse tahdon" mutta tosiassa erityisesti poikaystäväni on hyvin tietoinen toisen tunteista, toiveista ja niiden kunnioittamisesta. Enkä itsekään välttämättä kovin pitkää mykkäkoulua haluaisi häiden vuoksi..


Eikä sillä, varmasti oman mielen mukaan meneminen on nykyisin yhä helpompaa ja suotavampaa, mutta ei täysin mutkatonta vieläkään! Ehkä ihan hyvä, ettei sitä päivämäärää ole vielä päätetty, tässä ehtii pohtia omia mielipiteitään ja näkemyksiään :)

Sitoutumista materian kautta

Kuten olen jo aiemmin viitannutkin.. Milloin ikinä häämme tulevat olemaankaan, tulee niissä olemaan vähintäänkin tiukahko budjetti..

Budjetin vuoksi ja jakaaksemme kuluja pidemmälle aika välille, aina on jatkuva haku päällä! Ja on se tuottanut tulostakin.

Ensimmäinen hankinta ei ollut enempää, eikä vähempää, kuin morsiuspuku. Vain uteliaisuudesta katselin toisinaan Tori.fi sivustolta moriuspukuja ja niinpä sieltä löytyi puku, jota en vain voinut ohittaa. Puvustani en kuitenkaan halua tänne jakaa kuvia, olen ehkä hieman vanhanaikainen :)
Ja mielestäni on oikeastaan aika kiva, että voin käyttää pukua joka on jo saattanut alkuun yhden onnellisen avioliiton! Ja kierrätys, se on nykyaikaa, ekologinen valinta!

Yhden tarjouslöytöni voi julkaista.. Eli iiiiihanat kenkäni!!

Olin joskus aikoja sitten törmännyt näihin kenkiin ja ihaillut niitä, mutta nyt sattumalta törmäsin niihin uudelleen ja voiko olla totta 70 % alennuksessa ja minun kokoni oli vielä jäljellä! En saattanut uskoa!

Saattaa olla takaperoista tehdä hankintoja ilman hääpäivää, mutta jos hankinnat tehdään yhteisymmärryksessä, niin eikös se silloin ole ok? :)